Nyt on ihan oikea paniikki ja ahdistus... Sain tänään kutsun leikkaukseen. Multa löydettiin alkuvuodesta dermoidikysta munasarjasta. Se ei ole pahanlaatuinen, mutta se on kiinteää ainetta, toisin kuin tavallinen kysta joka lienee nestettä. No... Lääkäri määräsi kontrolliajan, joka oli toukokuussa. Silloin huomattiin, että kysta oli suurentunut ja mut laitettiin leikkausjonoon. Leikkausaikaa lupailtiin syksylle jonnekin. Nyt kutsu sitten kävi, ja leikkaus onkin jo 3.9. Syksyä juu se on, mutta kun olin henkisesti valmistautunut siihen, että leikkaus olisi aikaisintaan lokakuun lopulla. Kaiken lisäksi 3.9. sattuu olemaan sama päivä, jolloin aloitan työt uudessa paikassa. Esimieheni on varannut aikaa ensimmäiselle viikolle perehdyttämiseeni ja nyt olisinkin sen sitten heti saikulla.. Ei tule mitään. Aion siirtää aikaa syksymmälle.

Luettuani oheismateriaalin sisäinen jänishousuni käskee myös perua koko ajan.. En ole koskaan ollut sairaalassa potilaana, mua ei ole koskaan nukutettu eikä leikattu... Mua pelottaa. Oikeasti. Tiedän kyllä, että ihmisiä leikataan päivittäin samanlaisissa ja vaikeammissakin operaatioissa, mutta siitä huolimatta, koska kajotaan mun kroppaani, se on mulle ihan eri asia. 

No, ehkä täytyy vain yrittää koota itseni.. Kun toisetkin siitä selviää niin miksen minä?