Kovasti olen huolissani ystävästäni, joka on jo kolmatta viikkoa sairaana. Jotenkin tuntuu niin pahalta, kun vähän päälle kolmikymppinen, terve ihminen kaatuu sängynpohjalle ensin Influenssan, sitten keuhkokuumeen ja verenmyrkytyksen takia. Sitten jo onkin keuhkoissa nestettä ja joudutaan leikkaamaan. Leikkaus onnistuu, mutta potilas vaan heikkenee, tulehdukset jyllää ja hemoglobiini laskee.

Itse olen niin huono lohduttamaan häntä, jotenkin tuntuu se, että sanoo vaan että koita levätä ja tsemppiä muutenkin niin kovin riittämättömältä. Rukoillut olen kovasti toki. Mutta sanoja ei vaan löydy.. Mulla on joku trauma jäänyt lapsuudesta siitä, että sairaalaan mennään vaan kuolemaan, ei se niin ole, mutta minkä sille voi, jos siltä vaan tuntuu. No, ehkä kun tänään soitan, hän jaksaisi jo vähän paremmin..

Edit klo 18:20 Soittelin ystävälleni sairaalaan. Olo oli parantunut, kun oli saanut 1½ pussia verta. Nyt ongelmana on turvotus, jota on joka paikassa.. pohje on kuulemma reiden paksuinen ja reisi kuin kaksi reittä.. Mutta virkeämpi hän oli paljon. Itsellänikin heti positiivisempi mieli.