Nyt on ensimmäiset viisi työpäivää takana sairasloman jälkeen. Ihmeen hyvin olen pärjännyt tämän käden kanssa! saan olla ylpeä itsestäni. Toki työkaverit ovat olleet suureksi avuksi, mun ei ole tarvinnut yrittääkään mitään sellaista, mikä olisi liian raskasta. Viikonlopun olin leirillä ja seuraava leiri koittaa jo torstaina. Ei siis tarvitse enää kärsiä tekemisen puutteesta, josta joku taisi täällä blogissa valitella vielä jokin aika sitten. Kiva vaan kun on hommaa, kyllähän sitä on nyt levättykin.

Tänään kokeilin jo autollakin ajelua. Vaihtaminen, jota lähinnä jännitin onnistuu, mutta voimille se ottaa, oikea käsi on tosi heikko, saan käyttää kaikki voimat joita kädessä on vaihdekepin liikutteluun. Nopeasti voimia on kuitenkin käteen myös alkanut palata jumppaamisen ansiosta, joten eiköhän tilanne ole aivan erilainen jo parin viikon kuluttua... Ainakin toivon kovasti niin. Kirjoittaminen käsin tekee vielä kipeää, ja käsi siitä väsyy, joten sitä en harrasta yhtään pakollista enempää, mutta muuten elämä alkaa ehdottomasti voittaa. Ratsastamaankin tekis mieli, mutta se on siis kiellettyä huvia vielä jonkin aikaa.