En ole jaksanut viime aikoina oikein panostaa blogielämään. Olen tehnyt apinan raivolla noita erityispedagogiikan opintoja, ja nyt ei jäljellä ole kuin neljä tehtävää. Vielä ne pitäisi sinnitellä. Nyt kyllä kaduttaa ja paljon, että innostuin taas töiden ohella jotain opiskelemaan. Mutta en mä kesken voi jättää, sisu ei anna periksi.

Koko syksy ja talvi on mennyt jotenkin väsymyksen keskellä. En ole saanut aikaan juuri mitään, en käsitöiden, en askartelujen enkä oikein työnkään saralla. Toki jotain, mutta en mitään niin, että voisin ylpeänä sanoa " Tämän minä tein ja yritin parhaani." Hommat on tullut hoidettua vähän niin kuin vasemmalla kädellä. En ole masentunut, mutta olen vaan ollut niin väsynyt koko ajan. Nyt on vajaat pari viikkoa tuntunut himpun verran paremmalta, joten ehkäpä kun voisi kääntyy kevääseen, minäkin piristyn ja jaksan taas puuhata jotain ylimäärästäkin ihan pakollisten lisäksi. Toiveissa on siis, että blogielämäkin vilkastuisi. Katsotaan siis, mitä tuleman pitää.